Miksi suoria linjoja ei palauteta Kamppiin?
Tämä projekti on lähtökohtaisesti tarkoitettu liityntäliikenteen parantamiseen, siksi suorat linjat Kamppiin eivät olleet mukana tarkastelussa. Liityntäbussiliikenteeseen siirtymisen jälkeen metro on ollut junan lisäksi pääasiallinen kulkuyhteys Kirkkonummelta Helsingin keskustaan. Ei ole taloudellisesti kannattavaa ajaa metron kanssa päällekkäistä bussiliikennettä. Lisäksi sähköllä kulkeva metro on energiatehokkaampi kuin pääosin dieselillä kulkeva bussiliikenne.
Miksei matkakeskukselta ajeta suoraan Länsiväylälle kiertämättä Heikkilän ja Tolsan kierroksen kautta?
Ensiksikin liittymä Länsiväylältä Kirkkonummentielle ruuhkautuu hyvin helposti lyhyen kääntymiskaistan vuoksi. Tämä lisäisi bussien epätäsmällisyyttä ja reitti ei tällöin myöskään olisi odotetun nopea. Epätäsmällisyys myös saattaisi haitata vaihtoyhteyksiä juna-asemalta Kantvikin suuntaan.
Toiseksi Heikkilän ja Tolsan alueet ovat tällä hetkellä riippuvaisia Z-vuoroista. Alueiden palvelu huononisi merkittävästi, jos Z-bussit ajaisivat suoraan Länsiväylälle. Näiden lisäksi teoreettinen matka-ajan säästö ei olisi kuin muutamia minuutteja, ottamatta huomioon rampin ruuhkautumista. Näistä syistä johtuen muutos ei olisi toteuttamiskelpoinen.
 |
| Kirkkonummen liityntälinjaston luonnosta voi kommentoida 9.12. asti blogissa. |
Miksi 173Z kiertää Kantvikin kierroksen?
Linja 173Z tarjoaa nykyään nopean yhteyden Matinkylään monelta alueelta: Upinniemestä, Kantvikista, Kirkkonummen keskustasta ja Tolsan alueelta. Linjastoluonnoksessa 173Z tarjoaisi nopean yhteyden ruuhka-aikojen lisäksi myös hiljaiseen aikaan sekä viikonloppuisin.
Kantvik on kasvava kaupunginosa Kirkkonummella ja kaupungin liikenteellinen painopistealue. Upinniemestä tullessa linjan 173Z matkaa hidastaa käynti Kantvikissa Sokeritehtaan pysäkillä ja takaisin. Tämä kierros on kuitenkin tarpeellinen, koska merkittävä määrä Kirkkonummen eteläpuolisista matkustajista tulee kyseiselle linjalle nimenomaan Kantvikista. Yhdellä 173Z vuorolla pystytään myös tarjoamaan samalla kertaa yhteys junaan ja metroon sekä Upinniemestä että Kantvikista.
Voidaanko Masalasta ja Sundsbergista nopeuttaa yhteyksiä Matinkylään?
Masalan ja Sundsbergin alueilta kulkee tällä hetkellä kolme päälinjaa: 171, 172 ja 173, sekä myöhään illalla ja yöllä kulkevat linjat 173K ja 173N. Linjastoluonnoksessa näiden lisäksi tulisi uusi linja 172V, joka kulkisi Masalan ja Matinkylän väliä samaa reittiä kuin nykyinen linja 172. Näistä linjoista 171, 173K ja 173N kulkevat hitaampaa Sarvvikin puistotietä, ja loput kulkevat nopeinta mahdollista reittiä Matinkylään.
Ottaen huomioon, että Sarvvikin aluetta ei voida jättää kokonaan palvelematta, ei Masalan ja Sundbergin alueiden palvelutasoa voida nykyisillä resursseilla parantaa. Tämän lisäksi linjojen 172, 172V ja 173 matka-ajan nopeuttaminen nykyisestä ei ole käytännössä mahdollista, koska linjat ajavat jo nyt suorinta mahdollista reittiä Masalasta Matinkylään.
Mikseivät bussit kulje Masalan juna-aseman kautta?
Kaikki 170-sarjan bussit ajavat Masalan eteläpuolelta, koska reitti on tällöin nopeampi esimerkiksi Kirkkonummen keskustan suunnasta Matinkylään mentäessä. Lisäksi reitti on selkeämpi ilman pistoa. Reitin pidentäminen harventamatta vuoroväliä vaatisi linjan liikennöimistä nykyistä useammalla bussilla, josta aiheutuisi myös lisäkustannuksia.
Voidaanko vuorovälejä tihentää Kirkkonummella?
Uudessa linjastoluonnoksessa kaikkien linjojen vuorovälin on ehdotettu olevan nykyisenkaltainen: Ruuhka-aikoina 30 minuuttia ja hiljaiseen aikaan 60 minuuttia. Linjojen yhteisillä reittiosuuksilla vuorovälit ovat tällöin parhaimmillaan keskimäärin 15 minuuttia ruuhka-aikoina ja 30 minuuttia hiljaiseen aikaan.
Vuorovälien tihentäminen nykyisestä vaatisi merkittäviä lisäresursseja. Esimerkiksi linjan vuorovälin puolittaminen tarkoittaisi sitä, että linjalle tarvittaisiin kaksinkertainen automäärä, mikä puolestaan vaatisi merkittäviä säästöjä jostain muusta osasta linjastoa. Tästä syystä ei suuria vuorovälin tihennyksiä ole mahdollista tehdä tällä hetkellä.
Linjastoluonnosta voi kommentoida 9.12.2018 asti täällä blogissa.
